Kysymyksiä ja vastauksia

Haluatko tietää lisää vaihdevuosista?

Alta löydät useimmin kysyttyjä, vaihdevuosiin liittyviä kysymyksiä. Klikkaamalla kysymystä siirryt suoraan siihen liittyvään vastaukseen.

1. Voiko vaihdevuosioireita hoitaa?
2. Pitäisikö vaihdevuosioireita hoitaa?
3. Mitä hormonihoito on?
4. Kuinka nopeasti hormonihoito tehoaa?
5. Kuinka kauan hoitoa tarvitaan?
6. Alkavatko oireet uudelleen kun hoito lopetetaan?
7. Mitkä ovat hormonihoidon tyypillisimmät haitat hoitoa aloitettaessa?
8. Kenelle hormonihoito sopii?
9. Milloin pelkkä paikallishoito riittää?

1. Voiko vaihdevuosioireita hoitaa? 
Koska vaihdevuosioireet  johtuvat ensisijaisesti estrogeenin vähenemisestä, on hormonihoito niiden tehokkain ja luonnollisin hoitomuoto. Suomessa markkinoilla olevien hormonihoitovalmisteiden sisältämä estrogeeni on samaa luonnollista 17ß-estradiolia kuin naisen oman elimistönkin tuottama.

2. Pitäisikö vaihdevuosioireita hoitaa?
Vaihdevuosioireet kestävät tavallisimmin n. 2-5 vuotta. Sinä itse pystyt parhaiten arvioimaan, kuinka paljon ne häiritsevät jokapäiväistä elämääsi ja vaikuttavat elämänlaatuusi. Hoito suunnitellaan yksilöllisiä tarpeita noudattaen, sekä mahdollisimman pientä, tehokasta annosta käyttäen.

3. Mitä hormonihoito on?
Hormonihoito parantaa elimistön hormonitasoa. Vaihdevuosioireita lievittää tehokkaimmin estrogeeni, johon liitetään keltarauhashormoni, mikäli kohtu on tallella. Estrogeeni kasvattaa kohdun limakalvoa, mutta keltarauhashormoni estää sen liikakasvun. Jos keltarauhashormonia käytetään jaksoittain, esim. 12 pv/kk, se aikaansaa kuukautisten kaltaisen vuodon. Valmisteesta riippuen hormonihoito ilman vuotoja on mahdollista, kun luonnolliset kuukautiset ovat olleet poissa vuoden. Nämä ns. vuodottomat hoidot ovat nykyään yleisesti käytettyjä. Jos kohtu on poistettu, keltarauhashormonia ei tarvita.

Sivun alkuun

4. Kuinka nopeasti hormonihoito tehoaa?
Vaihdevuosioireet ovat yksilöllisiä, samoin hoidon vaikutus niihin. Apu kuumiin aaltoihin ja unettomuuteen saadaan yleensä muutamassa viikossa. Myös muut välittömät oireet kuten väsymys, saamattomuus, sydämen tykytys, nivelsäryt, masennus ja emätinoireet alkavat lievittyä n. 1-3 viikossa. Virtsaamisvaivat vaativat helpottuakseen muutaman hoitokuukauden.

5. Kuinka kauan hoitoa tarvitaan?
Lääkärisi suunnittelee Sinua varten yksilöllisen hoito-ohjelman. Kuumien aaltojen tai hikoilun lievittämiseen riittää usein muutaman vuoden hoito. Hormonihoito aloitetaan mahdollisimman pienellä annoksella, jota voidaan tarvittaessa nostaa.

6. Alkavatko oireet uudelleen kun hoito lopetetaan?
Hoito auttaa elimistöä siirtymään vaiheeseen, jossa hormonien pitoisuudet ovat vähäisemmät kuin ennen vaihdevuosia. Joillakin naisilla saattaa esiintyä kuumia aaltoja tai hikoilua hoidon lopettamisen jälkeen. Joka tapauksessa oireet ovat lievempiä kuin ennen hoidon aloittamista.

Sivun alkuun

7. Mitkä ovat hormonihoidon tyypillisimmät haitat hoitoa aloitettaessa?
Hoidon alussa yleisimpiä mahdollisia haittavaikutuksia ovat päänsärky ja rintojen arkuus. Nämä oireet menevät yleensä nopeasti ohi, kun elimistö sopeutuu uudestaan korkeampaan hormonitasoon. Joillekin naisille voi elimistöön tilapäisesti kertyä nestettä ensimmäisten hoitokuukausien aikana. Päinvastoin kuin usein luullaan, hormonihoito ei aiheuta pysyvää painonnousua. Nykyään suositellaan käytettäväksi mahdollisimman pientä, tehokasta annosta - näin myös mahdolliset haittavaikutukset saadaan minimoitua. Hoidon kesto riippuu oireista ja tilanne arvioidaan vuosittain.

Tutkimustulokset hormonihoidon vaikutuksesta rintasyövän kehittymiseen ovat olleet 30 vuoden aikana ristiriitaisia. Tämän hetkisen tiedon valossa hormonihoidon pitkäaikaiskäyttö (yli 4-5 v.) lisää jonkin verran rintasyöpäriskiä. Rintasyövän esiintyvyydestä voidaan esittää seuraava arvio: tuhannesta 50-vuotiaasta vaihdevuosien hormonihoitoa saavasta naisesta keskimäärin 34:lle kehittyy rintasyöpä 10 seurantavuoden kuluessa, kun ilman hormonihoitoa rintasyöpä kehittyy keskimäärin 26:lle tuhannesta. Ylimääräisiä tapauksia kertyy siis 8/1000 naista 10 vuodessa. Monet rintasyövän muut tunnetut vaaratekijät, kuten ylipaino ja liikunnan puute, aiheuttavat samaa kertaluokkaa olevan lisäriskin. Hormonihoitoon liittyvä lisääntynyt riski häviää noin neljän vuoden kuluttua käytön lopettamisesta. Syvälaskimotukos- ja keuhkoveritulppariskin on todettu lisääntyvän jonkin verran hormonihoitoa käyttävillä.

Hormonihoidon edut ja mahdolliset haitat  

8. Kenelle hormonihoito sopii?
Hormonihoito sopii varsin monille. Hoidon aloittamiselle on olemassa esteitä, joista on syytä keskustella lääkärin kanssa. Hoitoa ei koskaan pidä aloittaa ilman lääkärintarkastusta. Hormonihoidossa korostetaan entistä enemmän yksilöllisyyttä ja huomioon tulee ottaa sekä potilaan toiveet että lääketieteelliset seikat niin, että hyödyt ovat mahdollisimman suuret ja haitat mahdollisimman vähäiset.

9. Milloin pelkkä paikallishoito riittää?
Emättimen ja virtsateiden limakalvojen ohenemisesta johtuvat paikallisoireet kuten limakalvojen kuivuus, kutina, kirvely ja arkuus, yhdyntäkivut, lisääntynyt valkovuoto, virtsanpidättämisvaikeudet ym. virtsaamisvaivat sekä alttius virtsatietulehduksille ovat usein seurausta estrogeenitason laskusta. Niihin auttavat emättimeen annosteltavat, paikallisesti käytettävät estrogeenihoidot.

Paikallishoitojen sisältämät estrogeenimäärät ovat hyvin alhaisia. Ne riittävät poistamaan paikallisoireet, mutta eivät vaikuta muihin vaihdevuosioireisiin kuten kuumiin aaltoihin. Paikallishoitoa voidaan käyttää joko pelkästään tai systeemisesti vaikuttavan hormonihoidon (esim. tabletit, laastarit, geelit) lisänä.

Sivun alkuun