Tyypin 2 diabetes


Tyypin 2 diabetes on yleisin ja nopeimmin lisääntyvä diabeteksen muoto. Tyypin 2 diabetes kehittyy tavallisesti vähitellen vuosien kuluessa ja moni sairautta poteva voi olla pitkään oireeton tai oireet ovat niin lieviä ja yleisluontoisia, että sairautta ei osata epäillä.

Tyypin 2 diabeetikolla insuliinin vaikutus elimistössä on heikentynyt ja sen eritys haimasta on vähentynyt. Useimmiten samaan aikaan veren rasva-arvot ja verenpaine voivat olla koholla. Myös ylipaino, varsinkin ns. vyötärölihavuus, on tavallista. Tällaista monioireista tilaa kutsutaan metaboliseksi oireyhtymäksi.

Tyypin 2 diabetes puhkeaa yleensä vasta aikuisiässä, mistä johtuen sitä on kutsuttu myös aikuisiän diabetekseksi. Yhteiskunnallisesti huolestuttavaa on kuitenkin, että nykyään diagnosoidaan yhä nuorempia tyypin 2 diabeetikoita. Toisin kuin tyypin 1 diabetes, tyypin 2 diabetes on kuitenkin useassa tapauksessa ehkäistävissä tai ainakin myöhennettävissä, joten omat sairauden riskitekijät on tärkeä tunnistaa.

Tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä ovat:

  • Ylipaino (erityisesti keskivartalolihavuus)
  • Tyypin 2 diabeteksen esiintyminen suvussa
  • Korkea ikä
  • Vähäinen liikunta
  • Aiemmin todettu raskausdiabetes
  • Kohonnut verenpaine
  • Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt
  • Valtimosairaudet
  • Tupakointi

Tyypin 2 diabeteksen syytä ei tunneta. Useat tutkimustulokset viittaavat siihen, että tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen vaikuttavat sekä perintötekijät että ulkoiset tekijät. Ulkoisia tekijöitä ovat mm. vähäinen liikunnan määrä ja runsasenergiainen ruoka, erityisesti runsas rasvan käyttö. Juuri vähäinen liikunta ja runsasenergiainen ravinto ovat aiheuttaneet tyypin 2 diabeteksen esiintymisen kasvun kaikkialla maailmassa.

Periytyvyydellä on tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen jopa suurempi vaikutus kuin tyypin 1 diabeteksessa. Jos vanhemmalla tai sisaruksilla on tyypin 1 diabetes, sairastumisriski tyypin 1 diabetekseen on 5-8 prosenttia, ja jos taas toisella tai kummallakin vanhemmalla on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski tyypin 2 diabetekseen on 40–70 prosenttia.1

 

Oireet

Veren sokeripitoisuus nousee korkeaksi ja voi aiheuttaa seuraavia oireita:

  • janon tunne
  • lisääntynyt virtsaaminen
  • väsymys
  • näön epätarkkuus
  • painon lasku

Oireet voivat kuitenkin olla myös epämääräisiä, esim. jalkasärkyä, toistuvia infektioita tai haavojen huonoa paranemista. Noin 50 % tyypin 2 diabeetikoista on oireettomia ja tauti todetaan sattumalta. Diabetes on vakava sairaus ja voi johtaa samanlaisiin vakaviin lisäsairauksiin kuin tyypin 1 diabeteskin, ellei sairautta todeta ja hoideta ajoissa. Diabetes on esimerkiksi edelleen suurin yksittäinen syy työikäisten suomalaisten ennenaikaiseen sokeutumiseen. Tämä olisi ehkäistävissä hyvällä ja oikea-aikaisella hoidolla.

Diabetes todetaan joko paastosokeri-, sokerirasitus- tai HbA1c-kokeella. Ennen paastosokeri- ja sokerirasituskoetta tulee olla 12 tuntia ilman ravintoa.

Sokerirasituskokeessa otetaan ensin paastosokeriarvo, sitten henkilö juo sokerinestettä, ja kahden tunnin kuluttua häneltä mitataan uusi sokeriarvo.

 

Hoito

Tyypin 2 diabeteksen hoidolla tavoitellaan sekä verensokerin alentamista että valtimosairauksien kuten sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen riskin pienentämistä. Ensisijaisena hoitona pyritään korjaamaan elintapoja terveellisemmäksi. Jo 5 %:n painonlasku vaikuttaa myönteisesti verensokeriin.

Verensokeria alentava lääkehoito on useimmilla potilailla tarpeen terveellisten ruokailutapojen, liikunnan lisäämisen ja painon pudottamisen ohella heti diabeteksen toteamisen jälkeen. Hoitoa tulee seurata säännöllisesti (noin 6 kk välein) ja tarvittaessa tulee siirtyä tehokkaampiin hoitomuotoihin. Ajoissa aloitetulla hyvällä hoidolla on mahdollista estää tyypin 2 diabetekseen usein liittyvien sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantuminen.

Verensokeria alentava lääkitys on syytä aloittaa, kun tyypin 2 diabeetikon paastoverensokeri on:

  • toistuvasti yli 7 millimoolia litrassa (mmol/l)
  • ja/tai 2 tuntia aterian jälkeen yli 11,1 mmol//l

Verensokereiden lääkehoito voidaan toteuttaa joko suun kautta otettavilla tableteilla tai pistoshoidolla. Tyypin 2 diabetekselle on ominaista, että tauti etenee ja haiman insuliinintuotanto vähenee. Pelkkä tablettihoito ei välttämättä riitä hyvän sokeritasapainon saavuttamiseen ja hoitoa tulee tehostaa. Tyypin 2 diabeteksen verensokeria laskeva hoito valitaan aina yksilöllisesti. Lääkehoito ei korvaa ylipainon hoitoa, ruokavaliota tai liikuntaa, vaan on näitä täydentävä.

Koska tyypin 2 diabetes on etenevä sairaus, monien potilaiden kohdalla joudutaan hoitoon jossain vaiheessa lisäämään myös insuliini.

Tyypin 2 diabetesta sairastava on ensisijaisesti perusterveydenhuollon asiakas ja usein saattaa olla, että hoitavaa lääkäriä tapaa vain kerran vuodessa. Tämä tarkoittaa, että hoidon toteutuksesta elintapamuutoksineen vastaa hyvin pitkälle potilas itse.

Testaa riskisi sairastua tyypin 2 diabetekseen  täällä .

 


1. Ilanne-Parikka P., Rönnemaa T., Saha M-T & Sane T: Diabetes. 8. painos, Kustannus Oy Duodecim 2015.