Suomi on Euroopan lihavuustilastojen kärkisijoilla. Kehitys on trendinomaista ja jatkuu, ellei asiaan puututa järjestelmällisemmin yhteiskunnan toimesta. Lihavuuden hoitamattomuuden lisäkustannukset ovat yli 10 miljardia euroa vaalikaudessa. Siis samassa mittakaavassa, kuin ns. velkajarrun sopeutustoimet.
 
Kauppakeskus Puuvillan täyden yleisön edessä kysyimme päättäjiltä rohkeutta ja konkreettisia toimia, joilla Suomen lihavuuskehityksen suunta muutetaan.

Keskustelemassa olivat kansanedustajat Lotta Hamari (SDP) ja Sari Sarkomaa (Kok.) sekä Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Shawn Huff ja hankejohtaja, lehtori Sanna Vauranoja (Kesk.). Tilaisuuden juonsi kokenut politiikan toimittaja Eeva Lehtimäki (Uusi Juttu).

Päättäjäkeskustelussa haettiin keinoja etenevän kansanterveyshaasteen ratkaisemiseksi kolmesta näkökulmasta: terveempien kasvu- ja ruokaympäristöjen, työelämän ratkaisujen sekä hoidon paremman saatavuuden kautta.

Päättäjät nostivat konkreettisiksi keinoiksi työterveyden ja työnantajien roolin kasvattamisen lihavuuden hoidossa, lihavuuslääkkeiden KELA-korvattavuuden mahdollistamisen sitä eniten tarvitseville ja elintarviketeollisuuden kanssa tehtävän yhteistyön. Myös perheiden liikuntakasvatuksella nähtiin kriittinen rooli.

“Käsillä olevan keskustelun ytimessä on vaikuttavuuden osoittaminen. Lihavuuden hoidossa pitäisi rakentaa hoitopolku, jossa vaikuttavuutta mitataan. Myös kouluruokailusta pitää tehdä osa opetusta. Meidän on aika oppia arvostamaan ruokaa ja yhteisiä ruokahetkiä. Ne mielestäni tukevat tervettä ruokasuhdetta ja siten myös painonhallintaa” totesi pitkän linjan sote-vaikuttaja Sanna Vauranoja Keskustasta.

Keskustelun aikana yleisö sai antaa äänensä esitettyihin kysymyksiin. Enemmistö koki, että lihavuuden hoitoon pääsyn tulisi olla helpompaa, ja että tutkittuun tietoon perustavaa lisätietoja lihavuuden hoidosta tarvitaan. Yhteiskunnan rooli lihavuuden hoidossa nähtiin tärkeänä. Tilaisuuden juontaja Eeva Lehtimäki peräänkuulutti päättäjien rohkeutta nostaa lihavuus ja sen hoito esiin tulevissa hallitusneuvotteluissa.

“Tuoreessa kokoomuksen tavoiteohjelmassa lihavuuden järjestelmällisempi hoito ja lääkehoidon saavutettavuuden parantaminen on nostettu tavoitteeksi. Herää kysymys, miksi emme tekisi tästä takavuosien Pohjois-Karjala-projektin tapaista kansanterveyshanketta. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta meidän tulisi rakentaa Suomea, jossa ympäristö ja arki tukevat kaikenikäisten ihmisten terveellisiä valintoja ja tekevät liikkumisesta luontevan osan jokapäiväistä elämää”, Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kiteytti.

Pirkanmaalainen SDP:n kansanedustaja Lotta Hamari piti tärkeänä, että lihavuuden hoito ymmärretään Käypä hoito -suositusten mukaisesti pitkäaikaissairauden hoitona.

“Lihavuuden ennaltaehkäisy ja hoitaminen tulisi nostaa korkeammalle politiikan prioriteettilistalla. Esimerkiksi työterveyden potentiaali lihavuuden hoidossa on ilmeinen. Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen lihavuuden hoidossa tulisi nähdä mahdollisuutena. On tärkeää käydä tätä keskustelua sensitiivisesti ja ketään loukkaamatta”, sanoi Hamari.

Helsingin kaupungin apulaispormestari Shawn Huff tarjosi Puuvillan yleisölle napakan muistutuksen.

”Tässä on tärkeää, se, että perinteisen ennaltaehkäisykeskustelun lisäksi kykenemme päättäjinä keskustelemaan myös kolikon toisesta puolesta – eli siitä, miten autamme niitä ihmisiä, joilla on jo lihavuutta” Huff muistutti.

”Tilaisuutemme ja siitä saatu yleisöpalaute osoitti jälleen, että lihavuuden ennaltaehkäisy ja hoito on nähtävä osana terveyden edistämistä sekä työ- ja toimintakyvyn vahvistamista – ei vain yksilön valintoina. Tämä on yhteiskunnallisesti merkittävä kysymys, jonka ratkaisuun vaaditaan vahva poliittinen tahtotila tulevissa hallitusneuvotteluissa”, sanoo Novo Nordisk Suomen yhteiskuntasuhdejohtaja Petra Tirkkonen.

Tietoa lihavuuden yhteiskunnallisista vaikutuksista

·        Suomessa yli 1,2 miljoonalla aikuisella on lihavuutta ja trendi on nouseva.

·        Lihavuus tuo mukanaan konkreettisia riskejä terveydelle kuten liitännäissairauksia ja työkyvyn heikkenemistä.

·        Hoitamaton lihavuus aiheuttaa yhden vaalikauden aikana yhteiskunnalle lähes 10 miljardin euron lisäkustannukset.

Lihavuuden ennaltaehkäisyn ja hoidon verkosto kokoaa yhteen poikkitieteellisen ammattilaisten joukon. Verkoston tavoitteena on tarjota jäsenilleen monialaisen tiedon vaihdon ja näkemysten jalostamisen foorumi sekä tarjota yhdessä näkökulmia ja ratkaisuja suomalaisten lihavuuskehitykseen. Verkoston jäsenet edustavat yhteiskunnan eri sektoreita ennaltaehkäisyn ja hoidon näkökulmasta. Verkostoon kuuluvat Diabetesliitto, Novo Nordisk, Sydänliitto, Työeläkeyhtiö Elo, Pihlajalinna, Raisio sekä professori Kirsi Pietiläinen ja lihavuuslääkäri André Heikius, Painoklinikka.