Lihavuus voi vaikuttaa yksinkertaiselta selittää. Jos ihminen saa
ravinnostaan enemmän kaloreita kuin tarvitsee, hänen painonsa nousee.
Todellisuudessa asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Kyse on
muustakin kuin painosta.
Lihavuus on monimutkainen, krooninen ja etenevä tila. Painon pudottamisessa ei ole kyse vain syömisen vähentämisestä ja liikunnan lisäämisestä [1]. Lihavuuteen voivat vaikuttaa ihmisen geenit, fysiologia ja ympäristö, työ ja sosioekonominen asema sekä se, mitä ihmisen aivoissa tapahtuu.
Näiden tekijöiden ymmärtäminen on olennaista, sillä lihavuuteen liittyy muita sairauksia, kuten tyypin 2 diabetes, sydänsairaudet ja jotkut syövät. Lihavuus on yhteydessä myös mielenterveyteen ja siihen voi liittyä merkittävää psykologista taakkaa [2].
Hyvä uutinen on, että lihavuutta voidaan hoitaa. Lihavuuden hoidossa on tärkeää huomioida ihminen kokonaisuutena ja yksilönä. Parhaimmillaan ihmisen terveyttä on mahdollista parantaa huomattavasti ja saada arkeen lisää jaksamista ja hyvinvointia.
Kaipaatko tukea painonhallintaan tai suuntamerkkejä pysyvämpään elämäntapamuutokseen? Olemme koonneet Puhutaan lihavuudesta -sivustolle paljon työkaluja, tutkittua tietoa ja vertaistukea. Eri näkökulmien avulla löydät yksilöllistä tukea painonhallintaan.
Tutustu täällä!
Lihavuus voi johtua monesta eri syystä, joihin kaikkiin henkilö ei voi itse vaikuttaa tai niitä hallita. Ihmisellä saattaa olla synnynnäinen taipumus painon nousuun, aivan kuten hänellä on syntymästään saakka tietynväriset silmät.
On myös huomioitava fysiologiset näkökohdat. Ihmisen syödessä mahalaukun ja suoliston erittämien hormonien välittämät viestit tulkitaan nälän tunteen vähenemisenä ja kylläisyyden tunteen voimistumisena. Hormonit siis säätelevät syömistä ja ruokailua koskevia valintoja.
Kun paino putoaa, hormonien määrä voi muuttua elimistön yrittäessä kerryttää pudotettua painoa takaisin. Tutkimukset osoittavat [7], että tämän seurauksena vain noin kolmasosa ihmisistä onnistuu saavuttamaan pysyvästi pienemmän painon.
Monet muutokset ihmisten lähiympäristössä voivat aiheuttaa painonnousua ja siten lisätä lihavuuden riskiä. Lihavuuden riskiin voi vaikuttaa myös se, millaisessa ympäristössä ja kulttuurissa ihminen asuu.
Hoitojen ja lähestymistapojen yhdistelmä, joka huomioi erilaiset
painon säätelyyn vaikuttavat mekanismit, on todennäköisesti tehokkain
tapa hoitaa lihavuutta.
Ymmärtääksemme lihavuutta on ymmärrettävä, mitä aivoissa tapahtuu. Ihmisen elimistöllä vaikuttaa olevan sisäänrakennettu taipumus takertua ylimääräisiin kaloreihin. Se on luultavasti ollut tuhansien vuosien ajan perustavanlaatuinen selviytymiskeino.
Tästä syystä ylipainoisten ja lihavien ihmisten on vaikea saada painoaan putoamaan. Heidän elimistönsä on ohjelmoitu pyrkimään takaisin alkuperäiseen lähtöpainoonsa. On kuin aivoissa olisi kytkin, joka säätää ihmisen energiankulutusta, kunnes pudotetut kilot ovat palanneet.
Yritämme paikallistaa, missä kohdassa aivoja tällainen mekanismi saattaisi olla ja tutkia, olisiko siihen mahdollista vaikuttaa lääkkeellä. Toivomme, että jonakin päivänä voimme auttaa ylipainoisia ja lihavia ihmisiä ”nollaamaan nämä asetukset” ja saamaan painolleen uuden, terveemmän lähtöpisteen.
Jos onnistumme tässä, voimme auttaa miljoonia ylipainoisia ja lihavia ihmisiä.
Tavoitteenamme on edistää lihavuustutkimusta.
Kiinnitämme erityistä huomiota luonnolliseen GLP-1-hormoniin. Saamme yhä enemmän tietoa tämän elimistössä luonnostaan esiintyvän hormonin osuudesta onnistuneessa painonpudotuksessa. Elimistössä olevat GLP-1-molekyylit vaikuttavat esimerkiksi aterian jälkeiseen näläntunteeseen.
Tutkijamme ovat monen vuoden ajan selvittäneet, miten synteettisiä GLP-1-molekyylejä voidaan käyttää ruokahalun vähentämiseen. Aiomme jatkaa tätä tutkimustyötä selvittääksemme, miten GLP-1-hormonilla voidaan edistää pysyvää painonlaskua.
[1] A.M.A Adopts New Policies on Second Day of Voting at Annual Meeting. Obesity as a Disease. Available at: http://news.cision.com/american-medical-association/r/ama-adopts-new-policies-on-second-day-of-voting-at-annual-meeting,c9430649. Last accessed: September 2020.
Royal College of Physicians. RCP calls for obesity to be recognised as a disease. Available at: https://www.rcplondon.ac.uk/news/rcp-calls-obesity-be-recognised-disease#:~:text=The%20RCP%20is%20calling%20for,as%20being%20overweight%20or%20obese. Last accessed: September 2020.
Bray GA, Kim KK, Wilding JPH, et al. Obesity: a chronic relapsing progressive disease process. A position statement of the World Obesity Federation. Obes Rev. 2017; 18:715–723.
The Obesity Society. The Obesity Society Updates Position on Obesity. New Statement Focuses on Obesity as a Chronic Disease. Available at: https://www.prnewswire.com/news-releases/the-obesity-society-updates-position-on-obesity-300769218.html. Last accessed: September 2020.
[2] Endocrinol Metab Clin North Am. 2016 Sep; 45(3): 677–688. doi: 10.1016/j.ecl.2016.04.016. Last accessed: November 2022.
[3] World Health Organization. Obesity and Overweight Factsheet no. 311. Available at: http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs311/en/. Last accessed: September 2020
[4] World Health Organization. Obesity and Overweight Factsheet no. 311. Available at: http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs311/en/. Last accessed: September 2020
[5] Novo Nordisk. Obesity: Obesity is a serious chronic disease. Available at: https://www.novonordisk.com/disease-areas/obesity.html. Last accessed: September 2020
[6] World Obesity Federation. Healthcare cost of consequences of high BMI. Available at: http://docs.wixstatic.com/ugd/6599c5_2a8fa0968efd4854b74f399abb3078c0.pdf?index=true. Last accessed: September 2020
[7] Mann T et al. Medicare’s search for effective obesity treatments. American Psychologist. 2007;62:220–233
